*

Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Kokoomus ja Keskusta vs Demokratia

Perustuslakivaliokunta päätti tänään perustuslaillisten näkökulmien vuoksi muuttaa hallituksen esityksen äänikynnyksestä kolmen prosentin äänivaatimuksesta kahteen prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että paikkoja tavoittelevan puolueen on saatava vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vähintään kahden prosentin kannatus valtakunnallisesti voidakseen saada valittuja edustajia eduskuntaan.

Piraattipuolue on jo aiemmin ottanut kantaa luonnollista suurempaan äänikynnykseen todeten sen olevan tahallista haitantekoa demokratialle ja säätämisen pääperustelun "puoluekentän sirpaloitumisen ehkäiseminen" palvelevan vain suuria puolueita eikä todellista kohdettaan, kansanvaltaa.

Tämän päiväinen MTV3:sen uutinen paljastaa raa'an ja karun totuuden jälleen kerran. Perustuslakivaliokunta ilmoitti laskevansa äänikynnystä ja heti perään Keskusta sekä Kokoomus ilmoittivat aikovansa muuttaa äänikynnyksen takaisin kolmeen prosenttiin suuressa valiokunnassa. Valiokunnat koostuvat hallituksessa tai oppositiossa olemisesta riippumatta istuvien puolueiden edustajista. Korkeaa äänikynnystä ovat kannattaneet myös puolueet, jotka eivät itse olisi päässeet eduskuntaan ehdottamallaan äänikynnyksellä.

Lainaan mukaan perustuslakivaliokunnan huomion ehdotetusta kolmen prosentin äänikynnyksestä. Viime vaaleissa kynnys ei olisi juuri aiheuttanut merkitystä, mutta:

"Tarkasteltaessa valtakunnallisen äänikynnyksen vaikutusta suhteessa aikaisempiin eduskuntavaaleihin, ilmenee sen vaikutus selkeämmin. Esimerkkeinä voidaan mainita, vuoden 1983 vaalit, jolloin valituksi eivät olisi tulleet vihreiden kaksi edustajaa (valtakunnallinen ääniosuus 1,4 %), Esko-Juhani Tennilä (Lapin vaalipiirissä annetuista äänistä 12 % omalla listalla) eikä perustuslaillisen oikeistopuolueen edustaja. Vuoden 1987 vaaleissa valitsematta olisivat jääneet Suomen kristillisen liiton viisi edustajaa (valtakunnallinen ääniosuus 2,5 %). Vuoden 1991 vaaleissa olisi valitsematta jäänyt Liberaalisen kansanpuolueen edustaja. Perussuomalaiset eivät olisi ylittäneet 3 %:n äänikynnystä vuosien 1995, 1999 ja 2003 vaaleissa. Vuoden 1995 vaaleissa valitsematta olisivat jääneet myös nuorsuomalaisten kaksi edustajaa ja Ekologisen puolueen edustaja. Vuoden 1999 vaaleissa Remonttiryhmä olisi jäänyt vaille paikkaa. Näiden esimerkkien valossa esityksen vaikutusarvio, ettei äänikynnystä voida pitää niin korkeana, että se estäisi uusien poliittisten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä vaaleissa, on vähättelevä (s. 10). Laissa säädettävää äänikynnystä voidaan näiden esimerkkien valossa arvostella myös sillä perusteella, että se heikentää perustuslaissa taattua äänioikeuden yhtäläisyyttä."


Pitää vain kysyä, eikö hallitus voisi välillä muistella keiden etuja heidät on valittu ajamaan, sillä itsepäinen korkean äänikynnyksen vaatiminen on selkeää oman edun tavoittelua.

Jos pidät mielipiteistäni tai haluat tukea ehdokkuuttani, osoita se vaikka liittymällä FB-sivuni seuraajaksi ja levitä tietoa ehdokkuudestani eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Erkki Mikkonen

Korkea äänikynnys on Kepuleiden ja Kokoomuksen viimeinen taisto estää uusien puolueiden nousu ja varmistaa itselleen äänimääräänsä suurempi eduskuntapaikkojen osuus ja sitä myötä enemmän puoluetukirahaa. Ällöttävää ja demokratian vastaista toimintaa, mutta mitäpä näiltä mädäntyneiltä puolueilta muuta voisi odottaakaan!

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Vaikeaa on näemmä nykypuolueitten tulla toimeen Demokratian kanssa. Milloin on mitäkin ongelmaa asioiden ja asenteiden vuoksi.

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Kappas.. tuli kommentteja kaksin kappalein. ;-)

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Jälleen yksi syy äänestää piraattia - jotta vuoden 2015 vaalitkin olisivat perustuslain mukaiset ja demokraattiset.

Touko Apajalahti

Kannattaa kuitenkin huomioida, että myös nykyinen systeemi on erittäin epäoikeudenmukainen, kun käytännön äänikynnys vaihtelee suunnattomasti vaalipiirien välillä. Paras ratkaisu olisi tietysti uusi systeemi ilman äänikynnystä, mutta tälle ei valitettavasti kannatus eduskunnassa riitä.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Näinhän se menee. Sanoisinkin, että ainakin piraattien menestyksen kannalta äänikynnyksen säätäminen on jopa helpottava teko, ainakin tuolla kahdella prosentilla. Kyseessä on kuitenkin periaatteestakin jo vastustettava uudistus silloin kun se sortaa pienimpiä. Äänikynnyksen asettaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että puolueen on saatava ehdokkaita kattavasti koko valtakuntaan tai muutoin kohdistuu kovia paineita. Esimerkiksi kolmen prosentin äänikynnyksellä se tarkoittaisi puolueen tarvitsevan noin 85 000 ääntä saadakseen ensimmäistäkään eduskuntapaikkaa. Jos puolue olisikin jokin selkeästi vaikkapa Suomen pohjoisen oloja edistävä, pitäisi koko äänimäärä kerätä tuolta alueelta.

Toimituksen poiminnat