Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Miten kiertää hyvitysmaksut hankkiessa ulkoisen kiintolevyn

Vasta hetki sitten kirjoitin yksinkertaisten blogausten puolesta, mutta lupasin taannoin muutamille tutuille ja vieraille tekeväni yksinkertaisen muistilistan siitä, miten välttää maksamasta Hyvitysmaksua ulkoisista kiintolevyistä uusien asetusten voimaantulon myötä. Tällaista ohjeistusta olisi järjetöntä tehdä ilman esimerkkejä ja tuotteisiin linkittämistä, eikä linkittämättä jättämisen tietenkään tule olla mikään tavoite itsessään.

Olen ottanut useasti kantaa hyvitysmaksujärjestelmän vääryyteen ja epärehellisyyteen, mutta koska kyseinen huijaus edelleen porskuttaa iloisesti, opetellaan ainakin kiertämään sitä lain mukaisesti. Hyvä puoli uudessa asetuksessa on, että se on lähestulkoon vanhentunut jo julkaistessa. Hyvitysmaksuja viilatessaan Opetusministeriö määritteli ulkoisista kiintolevyistä hyvitysmaksun piiriin kaikki 250GB - 3TB kokoiset levyt, mutta ei sitä suurempia eikä sisäisten kiintolevyjen käyttöä.

Hyvitysmaksu laajennettiin koskemaan ulkoisia kiintolevyjä, koska niiden nähtiin täyttävän kriteerin "käytetään merkittävissä määrin hyvitysmaksun alaisen materiaalin tallentamiseen". Minä haluaisin nähdä yhdenkin puolueettoman, tai edes puolueellisen tutkimuksen joka tukisi tätä. Täyttä sontaa. Koko määritelmä kattaa niin vähäisen määrän kopioitua materiaalia tänä päivänä, ettei tuohon voi uskoa edes tekijänoikeuksien haltijat. Kirjastoista kopioituja elokuvia, kirjoja ja musiikkiako nuo levyt muka ovat täynnä? Vai peräti YLE areenalta myöhempää katselua varten tallennettuja ohjelmia? Huomautan siis jälleen kerran, hyvitysmaksulla ei ole mitään tekemistä omien valokuvien, varmuuskopioiden, videoiden, musiikkien, asennettujen ohjelmistojen tai nettilatausten kanssa - ne eivät kuulu lain mukaan hyvitysmaksun piiriin.

Hyvitysmaksun suuruus ulkoisissa kiintolevyissä:

  • 250-950GB levyissa hyvitysmaksu on viisi euroa.
  • 950GB - 3TB levyissä hyvitysmaksu on kymmenen euroa.

Voimme tehdä muutaman lyhyen laskutoimituksen todetaksemme Kusetusmaksun vaikutuksen hintoihin:

  • 250GB LaCie Rikiki maksaa kaupassa 43 euroa, hinnasta 5 euroa on hyvitysmaksua.
  • 1TB WD Elements levy maksaa kaupassa 69 euroa, hinnasta 10 euroa on hyvitysmaksua.

Molempien hinta siis sisältää jopa asiakkaalle yli 10% korotuksen. Jos huomioitaisiin mukaan arvonlisävero, on korotuksen merkitys myyjäyritykselle vielä suurempi.

Samaan aikaan suomenkielinen hintaseurantapalveluistakin löytyvä Pixmania myy yllä olevaa 1TB levyä hintaan 48 euroa, samoilla postikuluilla kuin suomalaiset yritykset. Ei siis murehtia vain omasta puolesta, asetuksella kustaan sekä asiakkaiden, että kotimaisten yritysten nilkoille.

Nyt kun olemme saaneet hyvitysmaksun hintavaikutuksen selville, on aiheellista katsoa miten se kierretään.

Vaihtoehdot ovat:

  1. Ostetaan niin suuri ulkoinen levy, ettei se kuulu hyvitysmaksun piiriin
  2. Tehdään sisäisestä kiintolevystä ulkoinen kiintolevy itse
  3. Vaaditaan hyvitysmaksun palautusta
  4. Ostetaan ulkoiset kiintolevyt ulkomailta

1) Ostetaan niin suuri ulkoinen levy, ettei se kuulu hyvitysmaksun piiriin.

Tämä saattaa olla toisille täysin käypä vaihtoehto. euron arvo suhteessa tallennustilaan on kuitenkin huomattavasti huonompi kuin esimerkiksi yhden teran levyllä. Esimerkiksi WD MyBook 4TB maksaa 393 euroa, eli lähes sata euroa per teratavu. Pixmanian esimerkki maksoi 48 euroa per teratavu ostaessa 1TB levyn. Reilu puolen vuoden sisällä tämä vaihtoehto lienee yksi realistisimmista, mutta tällä hetkellä vain sellaisten kannattaa harkita, jotka todella tarvitsevat enemmän tallennustilaa.

2) Tehdään sisäisestä kiintolevystä ulkoinen kiintolevy itse

Mikäli halutaan pieni ja siro ulkoinen asema, ostetaan 2,5" kiintolevylle kotelo ja itse kiintolevy, vaikkapa 250GB - yhteishinta 45,65e (plus postikulut). Jos taas fyysisesti hieman suurempi levy kelpaa, valitaan esimerkiksi 3,5" kiintolevyn kotelo ja 1TB kiintolevy - yhteishinta 76,90e (plus postikulut).

Molemmat vaihtoehdot tulivat hieman ulkoisia levyjä kalliimmiksi, mutta eduksi voidaan laskea kotelon osto. Jatkossa mikäli tulee tarve saada lisää tallennustilaa, voi vanhan kotelon sisään vaihtaa helposti uuden kiintolevyn. Sisäiset levyt ovat myös yleensä nopeampia kuin ulkoiset.

3) Vaaditaan hyvitysmaksun palautusta

Mikäli tallennusmediaa käytetään opetuskäytössä, ammattimaisessa käytössä tai vammaisille tarkoitettujen tallenteiden tarjonnassa, voi Teostolta vaatia hyvitysmaksun palautusta.

4) Ostetaan ulkoiset kiintolevyt ulkomailta

Vaikka mielummin mainostaisin ja suosisin kotimaisia yrityksiä, voitiin jo esimerkistä nähdä miten ulkomailta tallennusmedian ostaminen tulee huomattavasti halvemmaksi yhtä pienellä tilauksen vaivalla. Monet yritysten sivustot ovat jopa tarjolla myös suomeksi. CD- ja DVD-mediat useat tilaavatkin jo nierle.com ym. sivustoilta, jatkossa ehkäpä myös ulkoiset kiintolevyt.

Tiivistäen:

On ikävää nähdä kotimaisia markkinoita tulehdutettavan järjettömillä päätöksillä, mutta asiakas pystyy vaikuttamaan ostokäyttäytymisellään. Hyvitysmaksun voi kiertää tukien kotimaisia markkinoita tai tilaamalla ulkomailta - useimmiten jälkimmäinen on helpompaa ja edullisempaa, varsinkin kun moni yritys toimii suomenkielellä ja niin lyhyillä toimitusajoilla, ettei tilaaja usein tiedä edes ostavansa todellisuudessa suoraan ulkomailta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Minä käytän ulkoista kovalevyä tallentavan digiboxin lisävarastona. Talletan hyvitysmaksun alaista materiaalia. Pian pitää hankkia toinen ulkoinen kovalevy.

Toiseen työssään tallenteita tarvitsevat tai yritykset voi saada hyvitysmaksun palautuksen.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Et varmasti ole ainoa joka kiintolevyä noin käyttää, mutta uskoakseni hyvin pienessä vähemmistössä kylläkin. Sen lisäksi että pidän koko hyvitysmaksujärjestelmää aikansa eläneenä, ulkoisten kiintolevyjen laajentaminen hyvitysmaksun piiriin vaatisi niiden merkittävää käyttöä hyvitysmaksun alaisen materiaalin tallentamisessa. Jopa paperin ja kynän ulottaminen hyvitysmaksun piiriin olisi luonnollisempaa kuin ulkoisten kiintolevyjen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvitysmaksu fokusoi paremmin kuin yleinen vero, antaen mahdollisuuden lailliseen kopiointiin.

Vieras (nimimerkki)

Ei tietenkään fokusoi! Eihän tätä koko porua varmaan olisi, jos fokusointi olisi täydellistä, ja ihmiset maksaisivat siitä, mitä ovat tilanneet!

Nyt hitto sentään vähän älyllistä rehellisyyttä peliin, et ole piraattia parempi, jos puolustat omaa näkökantaasi välittämättä toisten näkemyksistä.

Käyttäjän joonasmakinen kuva
Joonas Mäkinen

Lauri: Yksityistä kopiointia ei mahdollista hyvitysmaksu vaan yksityisyydensuoja. Yksityinen kopiointi olisi laillista ilman hyvitysmaksuakin.

Käyttäjän JoannaKurki kuva
Joanna Kurki

Tunnetteko oikeasti ketään joka viitsisi jokaista ostostaan alkaa tappelemaan Teoston kanssa? Siis ennekiin olet kaikki tapeelliset paperit tehnyt ja täyttänyt niin hyöty jää periaatteelliselle tasolle.

Paljon helpompaa on ostaa se ilman hyvitysmaksua jostain ulkomailta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taaskin täydellistä tietämättömyyttä asiasta. Edun saajia on kymmenkunta:
http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksun_saaja...

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Edunsaajia on kymmenkunta, mutta Teosto hoitaa rahastuksen (josta jakaa sitten eteenpäin) sekä myös palautuspyynnöt. Eli aivan oikein oli sanottu äskeinen.

Mitä veroluonteiseen tulee, niin ei sekään oikein olisi. Taiteilijoilla on mahdollisuus myydä tai vuokrata teoksiaan tai niiden käyttöoikeuksia, perusteita niin vero- kuin hyvitysmaksupohjaiselle ns. pakkorahastukselle ei ole. Se että hyvitymaksuja käytetään eläkejärjestelmän korvikkeena, on huono tekosyy. Se tarkoittaa vain sitä että järjestelmä laahaa pahasti.

Missä muuten on hyvitysmaksujen palautusoikeus niille, jotka eivät tallenna mitään hyvitysmaksun alaista materiaalia?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvitysmaksu on eräänlainen vuokra. Sehän ei anna jakeluoikeutta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Pitääkin ostaa uusi sisäinen levy ennenkuin maksu laajenee myös niihin. Pitää hankkia myös elämä ennenkuin siihenkin tulee hyvitysmaksu :D

Kaverini kanssa väittelin hyvitysmaksusta. Minä ehdotin, että sen voisi poistaa ja yksityisen kopioinnin kieltää. Silloinhan tilanne menisi tasan (artistit eivät häviäisi mitään) ja tuollaista suojelurahaa ei tarvittaisi. Kaverini sanoi siihen, että miten sitä sitten valvottaisiin? Vastasin, että samalla tavalla kuin piratismia valvotaan nyt.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Digiboxien maksu koskee niiden sisäisiä levyjä. Monissa maissa hyvitysmaksu on kattavampi:
http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksu_kansai...

Henri Tuhola

Trendi levyissä on että tänä vuonna tulee markkinoille 4TB ja 8TB -levyt joiden johdosta halvat 2TB -levyt menevät 60-80€ hintahaitariin.

Vuoden lopussa 4TB tai 8TB levy maksaa todennäköisesti 100-200€, hanki sellainen silloin. Tietysti olettaen ettei hyvitysvero laajene sisäisiin kovalevyihin sillä ajalla.

Messias (nimimerkki)

en onneksi tollasia ulkoisia käytä

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Lauri:
"Hyvitysmaksu on eräänlainen vuokra. Sehän ei anna jakeluoikeutta."

Aivan totta. Mutta kyse on pakkovuokrausesta silloin, sillä asiakkaalla ei välttämättä ole mitään tekemistä itse vuokrattavan tuotteen kanssa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo. Maksat yhtiövastikkeessa myös rappujen siivouksesta, vaikka olisitkin tavallista siistimpi ihminen ja lumenluonnista, vaikka olisit ulkomailla. Pakkovaltaa. Et ole ilmeisesti ole havainnut että olet yhteiskuntamme jäsen, jossa jokaista asia ei voida jyvittää "oikeudenmukaisesti". Ilmeisesti kaipaat tuollaista "täydellisen oikeudenmukaisuuden" pakkovaltaa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Et ole ilmeisesti havainnut että olet yhteiskuntamme jäsen, jossa jokaista asia ei voida jyvittää "oikeudenmukaisesti". "

Voisiko tämän saman sanoa Teoston porukalle ja lopettaa hyvitysmaksut?

---------------

Miksei hyvitysmaksuja voitaisi lopettaa ja kieltää MUSIIKIN yksityinen kopiointi. Musiikin takiahan hyvitysmaksu on. Digiboksilla saisi yhä nauhoittaa ohjelmia.

Vieras (nimimerkki)

Taas verrataan täysin eri asioita joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uskomatonta tietämättömyyttä. Hyvitysmaksu ei liity pelkästään musiikkiin ja tallentavalla digiboxilla nauhoitetaan pääasiassa copyright-tuotoksia.

RokkaavaVieras (nimimerkki)

Jep, hyvitysmaksut pitäisi poistaa, ne on aikansa eläneitä. Ylipäätään muusikoiden ja muiden tulisi miettiä uutta ansaintamallia, ehkä pitäs vaan nostaa se läskipe#$e penkistä ja lähteä keikkailemaan leipänsä eteen?

Hyväksyn maksut vain siinä tapauksessa, jos joku tekee rahaa toisen tuotoksella.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jälleen suurta tietämättömyyttä. Esimerkiksi säveltäjät eivät "keikkaile".

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Mutta säveltäjät voivat myydä tai vuokrata tuotoksiaan. Keikkailevat esiintyjät jotka eivät tee esittämiään teoksia eivät taas voi tehdä sitä.

Vuokraamisella tarkoitan tietenkin tekijänoikeuksien suomin oikeuksien käyttöoikeuden myymistä, vuokraamistahan se pohjimmiltaan on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hyvitysmaksu on yksi "vuokran" muoto.

Käyttäjän JouniFlemming kuva
Jouni Flemming

>Jälleen suurta tietämättömyyttä. Esimerkiksi säveltäjät eivät "keikkaile".

Säveltäjä saa palkkionsa myydessään sävellyksensä. Miksi säveltäjällä pitäisi olla oikeus periä "vuokratuloa" teoksestaan? Tulisiko sama oikeus antaa kaikille ammateille vai ainoastaan musiikkia ammatikseen tekeville?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eivät säveltäjät myy sävellyksiään, vaan tulo tulee esityksistä ja nuoteista.

Vieras (nimimerkki)

Mutta voisivat aivan yhtä hyvin myydä. Ongelma ratkeaisi nätisti. :)

juakola (nimimerkki)

Gröhn ei selvästikään ymmärrä mistä tässä on kyse. Pakkovuokrauksesta. Yhtiövastike rapun siivouksesta ym. ei ole yhtään analoginen viihteen pakkorahastuksen kanssa. Sen sijaan analogia pelaa vaikkapa sen kanssa, että päättäisin nyt kirjoittaa runon ja vaatia hyvitysmaksua kaikilta jotka omistavat välineet runon tulostamiseen tai kirjoittamiseen. Mitäs tykkäisit siitä?

Kyse on viihteen ja kulttuurin pakkorahastuksesta. Ne eivät ole yleishyödyllisiä saatika pakollisia palveluita joten siksi yleisluontoinen vero ei todellakaan sovellu niihin. Maksaakoon ne ketkä katsovat.

Jos esim YLE päättää tunkea tekijänoikeuksien alaista materiaalia (esim HBO- televisiosarjat jotka voi luokitella VIIHTEEKSI) katsottavaksi nettiin, niin maksakoon tekijänoikeudet YLE, ja periköön maksun niiltä ketkä materiaalia katsovat. Jos rahastus ei teknisesti onnistu kuin kaikilta pakkorahastamalla, niin vetäkööt sitten viihteensä pois kenen tahansa katsottavista. Se ei onnistu oikeudenmukaisesti niin, että kaikki joutuvat ostavat palvelun, mitä eivät edes käytä.

Eikä sitten pliis vastaukseski niitä tyypillisiä epäanalogisia esimerkkejä "sairaalat, koulut, tiet".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yle maksaa tekijänoikeuksesista ja ohjelmien nauhoituksista maksetaan hyvitysmaksuja. Ja julkisissa tiloikssa tapahtuvasta kuuntelusta teosto- ja gramexmaksuja.

Yrittäjä (nimimerkki)

Nierle on kätevä, sieltä on helppo tilata kerralla tuhansia aihioita ja palveleekin suomeksi. Sehän tämän hyvitysmaksuhölmöilyn suurimpia haittoja on; kaupat valuvat ulkomaille.

Torsti Virtanen

Hyvitysmaksua pitäisi nostaa 100€ per laite. Tai vaikkapa 1000€, koska eihän jokaista asia voida jyvittää "oikeudenmukaisesti" (mielenkiintoisesti Late laittoi sanan oikeudenmukainen lainausmerkkeihin).

Yhtä hyvin voitaisiin määrätä Teosto ry:lle muutama työtön orjiksi, jotta ei tarvitsisi kerätä noita hyvitysmaksuja. Teosto ry voisi sitten noilla orjilla teettää töitä ja tilittää kulujen jälkeiset tulot "taiteilijoille".

Miksi rankaista kaikkia noita tuotteiden ostajia kollektiivisesti hyvitysmaksujen muodossa kun yhtä hyvin voitaisiin vain määrätä pari täyspäiväistä orjaa Teosto ry:n käyttöön.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valehtelet. Kirjoitin "täydellisestä oikeudenmukaisuudesta". Ja etpä osannut lukea muitakaan tekstejä. Teosto kerää, mutta maksut menevät noin kymmenelle järjestölle, jotka tilittävät ne oikeudenomistajille, maksujen ulkomaisen osuuden mennessä järjestöjien yleishyödyllisiin tarpeisiin.

Torsti Virtanen

Onko sillä merkitystä, että miten Teosto nuo rahat kerää, koska jokatapauksessa tuo veroluonteinen maksu siis kerätään myös asiaan kuulumattomilta ihmisiltä -> orjatyövoiman käyttöä siltä osin kuin maksu on aiheeton.

Voidaan ne orjat toki laittaa vaikka kiertopalkinnon lailla kiertoon noille järjestöille, jotta he voivat sitten tehdä rahaa myymällä niitä orjia.

Ihminen, joka tekee työtä ja ostaa ansaitsemillaan rahoilla tuotteita ei ole velvollinen antamaan mafiaorganisaatioille vastikkeetta rahaa. Tätä faktaa ei muuta mitenkään se, että "tarkoitus on hyvä" tai ei ole olemassa "täydellistä oikeudenmukaisuutta".

Vieras (nimimerkki)

Nekin ihmiset ketkä vielä toistaiseksi ovat ostaneet tietotekniikkaa liikkeistä tai ehkä joskus harvoin internetin välityksellä, alkavat piakkoin tällaisten loistavien ideoiden jälkeen siirtymään myös ulkomaisten verkkokauppojen ääreen. Hyvä asia sinänsä, että internet liikenne kasvaa ja ihmiset oppivat käyttämään kyseistä mediaa sillä se voi antaa niin paljon takaisin, mutta sääli tässä on Suomen valtion kärsiminen. Lauri Gröhn ja muut vastaavat henkilöt, ketkä puolustavat viimeiseen asti järjestelmää mikä ampuu itseään nilkkaan, ainoastaan vahingoittavat omaa asiaansa, sillä Suomalainen verkkokauppa on kyseisessä asiassa pahin kärsijä.

Tähän asiaan voisi verrata vaikka musiikkiteollisuuden taistelua nk. piratismia ja internet levitystä vastaan. Suuri on itku, poru ja hampaidenkiristys mutta voitot suurempia kuin koskaan, varsinkin kun verkossa kauppa käy. Suomessa valitettiin, että piratismi vahingoittaa verkkolevitystä Suomessa oikein kansanedustajien tasolla tilanteessa missä kukaan ei vielä suomella verkon välityksellä musiikkia myynyt, vähän tulee sama asia kuin tämä kyseinen mieleen, eli isot on puheet mutta ymmärryksestä ei tietoakaan.

Suomalaisen verkkokaupan lisäksi toinen suurin kärsijäryhmä on tietotekniikkaan perehtymättömät henkilöt, sillä ei ole vaikeaa ottaa sisäistä kovalevyä ulkoiseen käyttöön jos tietotekniikka on hallussa, mutta miten henkilöt ketkä eivät tunne tekniikkaa? Miten tämä tuntuu eriarvoiselta, tälläisen asian puolesta olet puhumassa herra Gröhn? Mitä tämä kertoo teistä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yli 20 EU-maassa on hyvitysmaksu ja monissa muissakin. Laitan tämän linkin vielä uudestaan:

http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hyvitysmaksu_kansai...

Toimituksen poiminnat