*

Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Kunnanvaltuuston marionetit

Toivon mukaan näin nyt ei kaikkialla sentään ole, mutta aika surkeaa kuultavaa oli erään entisen kunnanvaltuutetun sanoma. Valtuutettuna olo oli kuin tyhjän panttina tai marionettina, sillä omaa sanaa ei kuulemma tarvinnut huolehtia kokouksiin vievänsä. Kun jokin uusi asia tuli käsiteltäväksi, puoluejohdolta välitettynä tuli käsky äänestääkkö puolesta vai vastaan. Tähän ei kuulemma edustajalla ollut mitään sanomista, sillä oli tehty selväksi asian toimivan näin ja piste.

Kyseinen ihminen olikin yhden kauden jälkeen päättänyt olla edes hakematta enää uudestaan valituksi, sillä ei kokenut työlleen arvoa. Ennakkoon tuli käskytykset päätöksistä, olivat sitten julkisia tai yksittisen ihmisen rakennuslupahakemuksia. Kunnanvaltuutettujen työstä saamat palkkiot ovat useimmiten käsittääkseni suhteellisen mitättömät, eli valituksi olettaisi hakeuduttavan sen vuoksi, että haluaa tehdä asuinalueestaan paremman. Ei kuulosta kovin motivoivalta jos sananvalta koko asiassa riistetään.

Olen jonkin tason idealisti, pyrkimässä aina mielestäni toimivimpiin ratkaisuihin, vaikka ne eivät olisikaan välittömästi toteutettavissa. Saman kategorian ajattelumallin alle menee myös ajatus siitä, että 16-vuotiaat voisivat jo äänestää kunnallisvaaleissa. Puheet äänestysprosenttien nousuun saannista ovat huonoja verukkeita, ikärajan laskeminen saattaisi ehkä jopa laskea äänestysprosenttia, mutta sisäinen idealistini kertoo kunnallistasolla nuorten äänet tarpeellisiksi. En halua laskea eduskuntavaalien äänestysikärajaa, sillä noilla vaaleilla ei ole niin paljoa tarjottavana 16-vuotiaille kuin kunnallisvaaleilla. En haluaisi periaatteessa laskea äänestysikärajaa lainkaan, mutta nuorilla on heikot mahdollisuudet saada ääntään kuuluville ja nuorempien edustajien saaminen kunnanvaltuustoon olisi hyvä kanava. Nuoret pääsisivät vaikuttamaan suoraan siihen, ketkä päättävät alueen harrastusmahdollisuuksista ja nuortentoiminnasta - vastuuta ei voi sysätä vain kirkolle.

Alan kuitenkin pelätä, opetettaisiinko kunnanvaltuustolla vain nuorille aiemmin korruptio ja käskytettävänä oleminen, vai oppivatko puolueet joskus käyttäytymään?

Flattr this

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Panu Horsmalahti

En kannata kyllä tuota kunnallisvaalien ikärajan laskemista. Mielestäni on pätevä linja olla sama ikäraja jokaisessa vaalissa. 18 vuotiaana tulee saada kaikki muutkin kansalaisoikeudet. Eräiden tietojen mukaan ikärajan laskeminen vähentää äänestysaktiivisuutta, koska 16 vuotiaana on pieni into käydä äänestämässä, ja yleensä se jää tavaksi. On myös merkittävä ero sivistystasossa 16 ja 18 vuotiaan välillä, varsinkin jos opiskelee lukiossa.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Tiedän aiheen jakavan mielipiteet aika tehokkaasti. Minäkään en välttämättä kannattaisi kunnallisvaalien ikärajan laskua, mikäli nuorille tarjottaisiin toimivat kanavat äänen kuuluville saantiin. Toistaiseksi näin ei ole.

Kunnanvaltuustolla on näppinsä pelissä kun päätetään paikallisista nuorisotiloista, harrastusmahdollisuuksista, nuoria koskevista kaavoituksista ja monista muista asioista. Oletukseni ei olekkaan, että kunnanvaltuustossa istuisi yhtäkkiä tusina teiniä, vaan edes joidenkin valtuutettujen keski-ikä voisi laskea ja nuorten tarpeiden ymmärtäminen taas nousta. Toiset ovat 16-vuotiaina täysin äänestämiseen valmiita, toiset eivät. Sama koskee 18- ja 20-vuotiaitakin.

Lukion automaattista merkitystä sivistystasoon en kyllä allekirjoita, eikä sivistystason korkeus ole mikään edellytys tietämään omia tarpeitaan.

Panu Horsmalahti

En siis tarkoittanut että lukio on edellytys sivistykselle, mutta löytyy vahva korrelaatio lukion käymisen sekä yleisen sivistystason kanssa. Lukion tehtävä kun on juurikin antaa sitä yleissivistystä nuorille. Itse olen huomannut lukion hyödyn vasta kun on jutellut ammattikoululaisten kanssa, jotka eivät ole omatoimisesti hankkineet sivistystä. Minulla ei siis ole mitään amiksia vastaan, ja monet heistä hankkivat sen tiedon itse jotain muuta kautta, ja kovasti arvostankin tätä.

Toimituksen poiminnat