*

Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Tekijänoikeudet ja yhteiskunta, osa 2/6, Sivistys

Teksti on osa vuodenvaihteessa julkaistavaa tekijänoikeuksia käsittelevää kirjaa, jossa on mukana monta varmasti mielenkiintoista ajatusta herättävää kirjoittajaa.

Kaikkia osia ei saanut siististi pilkottua omiksi blogauksikseen, joten pahoittelen jos blogaukset hieman töksähtelevät.
----------

Ihmisen persoonallisuus muovautuu pitkälti koettujen ja kuultujen asioiden pohjalta. Osa sivistyksestä tulee lapsena kotoa, osa haalitaan itse ja osa on sattumanvaraisia tapahtumia. Internet kykenee nykyään tarjoamaan sellaisen määrän tietoa, opetusta, viihdettä ja kokemusten jakamista, että itse haalittu sivistys voi olla paljon monipuolisempaa kuin ennen. Ennen internetiä kiinnostavia asioita kyseltiin vanhemmilta tai etsittiin kirjoista. Tieto oli usein yksipuolista ja vaikeasti saatavaa. Lapsenkin on nykyään  helppo etsiä internetistä lähes minkä tahansa laitteen tai teorian toimintaperiaatteet, ja mikäli tieto on kyseenalaistettavissa tai sille on eri näkökulmia, myös vaihtoehdot ovat lukijan käsillä. Ennen valtavirran musiikki ohjasi usein tyyli- ja makumieltymysten muodostumista sen sijaan, että jokainen olisi voinut muodostaa oman minäkuvansa tutustumalla mihin tahansa viihdetarjontaan internetissä.

Tälläkin hetkellä Suomeen kaavaillaan järjestelmää, jossa verkosta luvattomasti tekijänoikeuden alaista materiaalia omaan käyttöönsä ladannut voi saada varoituskirjeen kotiinsa. Kirjeet eivät toistaiseksi johtaisi seuraamuksiin, ja useimpia ne tuskin paljon kiinnostaisivatkaan. Tekijänoikeusjärjestöt kuitenkin ajavat tällä hetkellä seuraamuksellisten kirjeiden käyttöönottoa. Tällöin useamman kerran verkosta ladanneelta voitaisiin katkaista verkkoyhteys määräajaksi. Muutamissa Euroopan maissa vastaava järjestelmä on jo nyt käytössä. Varoituskirjeet haittaisivat kuitenkin tietoyhteiskunnan kehitystä, sillä miten olisi mahdollista pystyttää palveluja helpottamaan ihmisten elämää ja yhteydenpitoa, kun samaan aikaan kommunikaatiomahdollisuudet katkaistaisiin tiedonjanon vuoksi?

Verkkoyhteyden katkaisemista voisi toki puolustella sillä, että kyseinen käyttäjä on ladannut viihdettä, eikä viihdekäyttö voi olla elintärkeää. Viihde on kuitenkin osa kulttuuria. Sen avulla ihminen muodostaa omaa persoonallisuuttaan, se on suuri osa lapsillemme jättämästä kulttuuriperinnöstä ja siitä on mielenterveydellisiä hyötyjä. Viihde on yksi tärkeimmistä keinoista omien tunteiden kanavointiin, yhteisöllisyyden tunteeseen ja muiden tunteisiin samaistumiseen.

Varoituskirjejärjestelmä ei myöskään koskisi vain viihdekäyttöön lataamista, vaan myös tiedonhankintaa. Tekijänoikeudella suojattu ladattu materiaali voi hyvinkin olla itseopiskelua varten, välttämätöntä työpaikan osaamis- ja tietovaatimusten täyttämiseen tai pelkästään yleissivistävää.

Olen itse viime aikoina opiskellut pelkästä mielenkiinnosta esimerkiksi puimurien toimintaperiaatteita, viljan erottelua, videokuvaustekniikkaa ja Suomen yöperhoslajeja. Korjasin myös vaimoni auton verkosta löytyvän korjausoppaan avulla. Sain paljon yleissivistävää tietoa lisää ja säästin autokorjaamolaskussa 1200 euroa. Hyöty oli siis mitattavissa sekä tiedossa että rahassa.

Flattr this

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

En suosittelisi tuolla tavoin luovan työn tulosten sosialisointia ja varastamista. Tekijöillä olkoon oikeus päättää luomansa sisällön käytöstä.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Varastamishöpötyksen voi jättää suoraan muualle. Edes laki ei yksityistä kopiointia varastamiseksi määrittele ja jos niin tekisi, olisimme kusessa koko kansa.

Mitä sosialisointiin tulee, lainaanpa aiemmasta blogauksestani yhden vastauksen, joka oli kohdistettu eri ihmiselle samalle väitteelle:

Sinä puhut sosialisoinnista, mutta jos haluat valikoida kenen korville tietyt ideat, ajatukset tai teokset kuuluvat, älä anna muiden kuulla niitä. Jos vapaa levitys on sosialisointia, niin eikö tilanne ole nytkin jo sama? Puhut oletettavasti ensisijaisesti teoskynnyksen ylittävistä teoksista, niitähän saa jo nyt kopioida yksityiseen käyttöön aivan vapaasti, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia. Poikkeuksetkin kohdistuvat vain välineistöön, ei sisältöön.

Kirjoja, musiikkia, kuvia, ajatuksia, keksintöjä - kaikkia näitä saat kopioida täysin laillisesti omaan käyttöösi. Jos kuulet hyvän biisin hississä, voit hyräillä sitä, kirjoittaa sen sävelen paperille, tallentaa nauhurilla tai jopa mennä kirjastosta lainaamaan cd-levyn ja kopioida digitaalisesti. Poikkeukset kopiointiin ovatkin sitten hatarammin perustein. Jos liian moni voi kopioida yhtäaikaa samaa teosta, paha paha. Jos teos suojataan kopiointisuojalla ja vahingossa et sitä huomaa, paha paha.

Tekijänoikeus ei ole omistusoikeus, vaan poikkeuslupa, rajoite jolla tarjotaan paremmat mahdollisuudet tulonsaantiin. Kun voidaan todeta rajoitteen olevan haitallisen pitkä, erityisesti jos siitä on äärimmäisen vähän hyötyä tekijöille, rajoitetta voidaan sorvata sopivammaksi.

Henry Bjorklid

Eilen varastin "WWII German weekly newsreels", 1942 sekä 1944. Kolme kappaletta. Kuuntelin saksankieltä ja opin kait jotain uutta.
Katsoin myös Fassbinderin elokuvan vuodelta 1974; "All Fear eats the Soul". En tosin löytänyt sitä mistään Anttilan hyllystä.
Siinä vanha saksalainen siivooja rakastuu ja menee naimisiin huomattavasti nuoremman marokkolaismiehen kanssa. Ja ympäristö paheksuu.
Suosittelen.

Henry

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miksi Gröhn? Siksikö, että tekijänoikeuslaissa lukee niin? ; )

Henry Bjorklid

Lukeeko?

Voisko joku pistää linkin sinne tek.oik.lakiin?

Henry

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Heh, no ei tietenkään lue :D
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Ei löytynyt ainakaan sosi-, kommu-, marx-, stalin- eikä mao-alkuisia sanoja.

Sen voin kuitenkin myöntää, että vaikka luovan työn tekijät eivät aina tunnukaan erityisen innovatiivisiltä, ainakin tekijänoikeusloukkauksista käytetyt termit ovat hurjan luovia :D.

Janne G Pirinen

"Korjasin myös vaimoni auton verkosta löytyvän korjausoppaan avulla. Sain paljon yleissivistävää tietoa lisää ja säästin autokorjaamolaskussa 1200 euroa."

Haa! Myös autonkorjaajien kannattaisi liittyä sensuurin puolustajiin. Jospa käyttäisimme lapsipornon estoa savuverhona ahneudellemme...

Tatu (nimimerkki)

Hmm.

Silloin kun minä olin nuori, meillä oli sellainen kuin kirjasto. Sieltä sai kaikenmaailman opuksia, musiikkiteoksia, niitä sai lainata jopa kotiin asti! Ilmaiseksi tutustuttiin erilaisiin musiikkeihin, haettiin tietoa kirjoista.
Kirjastoissa käynti oli myös sosiaalista kanssa käymistä, samoin isän kanssa fillarin ja erinäisten teknisten vimpainten korjaaminen.

Ei noihin ole ennenkään tarvittu internettiä, eikä niihin tarvita nytkään, jos vain uskaltaa mennä kirjastoon. Mutta pitää varoa! Siellä on muitakin tiedonjanoisia, ne saattavat jutella! Hiljaa onneksi, koska kirjastossa ei saa meuhkata.

Tuosta viihteen lataamisesta esim. piratebayn kautta.. Siinä vaiheessa, kun joku musiikilla itsensä elättävä sanoo, että jees, kaikki vaan ilmaiseksi jakoon, mutta minä elän siltikin (huom. ei joku megabändi tai vanhoilla meriiteillä ratsastava) niin olen valmis kuuntelemaan. Niin kauan kuin asiasta paasaa sellaiset ihmiset, joiden elantoon ei ole mitään väliä, suhtaudun todella isolla varauksella. Ei kissakaan kiitoksella elä.

Mistähän tuon 1200e muuten repäisit? Mokoman pikkuhomman takia niin kutsutut ammattimiehet ei meikäläistä kyni!

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Minäkin pidän kirjastoista, valitettavasti matkaa lähimpään kirjastoon on aika paljon ja kunnolliseen suurempaan kirjastoon matkaa on pari kymmentä kilometriä. Asiaa voidaan siis ajatella myös ekologisuuden ja taloudellisuuden kannalta kun jää tuollaiset ajot pois.

Mutta mitä itse kirjastoihin, minä rakastan kirjastoja, ne ovat mielestäni äärimmäisen hyödyllisiä ja ovat osoittautuneet monesti äärimmäisen tärkeiksi. Yksityistä kopiointia verkon kautta kannattaisikin ajatella jonkinlaisena maailmankirjastona, kehittyneenä kirjastona joka tarjoaa vielä suuremmalla skaalalla ilman fyysisen maailman rasitteita. Ei tarvetta palauttaa tai noutaa, ei säilytysongelmia tai suuria kuluja itse rakennusten ylläpitoon.

Monet artistit, myös pienemmät ovatkin pistäneet tuotoksensa eri muodoissa jakeluun. Esimerkiksi Jamendo musiikkipalvelussa on vajaa neljäkymmentätuhatta albumia vapaasti saatavilla. Voisin myös heittää esimerkkejä muusikoista joita voit tuntea, mutta on vaikea tietää ketkä itsensä elättävät vain musiikilla, ketkä tekevät muutakin. Suomessa on alle 200 täyspäiväisesti musiikin tekemisellä itsensä työllistävää ihmistä.

Otetaan vaikka lainaus Seppo Lampelalta aka Steen1:
"Uskon hävinneeni levymyynnissä paljon piratismin takia, mutta toisaalta keikoille tulee enemmän ihmisiä. Positiivisena näen sen, että voi tutustua etukäteen tuotteeseen, mutta kaikki eivät sitten kuitenkaan hae tuotetta kaupasta. Itse tuen kuuntelemiani artisteja."

Tai Tommy Lindgren:
"En ole kiinnostunut tuosta luvusta. Minua häiritsee, että vertaisverkot ja piraattilevyjen tuotanto niputetaan yhteen. Piratismia ei pitäisi tarkastella pelkästään uhkana. Olen joskus ladannut oman levyni netistä, kun löysin sen."

Itse asiassa esimerkiksi sekä kultaa että platinaa myyneen Petri Nygårdin suosio perustuu hyvin pitkälti sille, että hän itse jakeli (ja jakelee edelleen) biisejään ilmaiseksi kotisivuillaan ja biisilistan alla on jopa kehotus lähettää levy myös kavereille.

Mitä autoremppaan tulee, parin päivän työtä tuskin voi sanoa pikkuhommaksi. Korjailen kyllä autoja enemmänkin, mutta diesel tekniikka on mulle hieman vieras ja siksi ohjeistukset olivat tarpeen.

Toimituksen poiminnat