*

Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Tekijänoikeudet ja yhteiskunta, osa 1/6

Aloitan hieman pidemmän kirjoitussarjan tänään ja pyrin julkaisemaan uuden osan muutaman päivän välein. Teksti on osa ilmeisesti vuodenvaihteessa julkaistavaa tekijänoikeuksia käsittelevää kirjaa, jossa on mukana monia varmasti mielenkiintoista ajatusta herättävää kirjoittajaa.

Kaikkia osia ei saanut siististi pilkottua omiksi blogauksikseen, joten pahoittelen jo nyt jos jokin aihe tuntuu jäävän pahasti kesken.
----------

Tietoyhteiskunta ja tekijänoikeudet

Suomi on kehittyvä tietoyhteiskunta. Näin sanotaan, mutta onko se totta? Tietoyhteiskunta on sanahirviö, jolla on paljon merkityksiä ja joka on avainasemassa yhteiskunnan kehittyessä. Valitettavasti sanaa on väärinkäytetty niin paljon, että harva enää tietää, mitä se todella tarkoittaa ja miksi tietoyhteiskuntaan halutaan. Tietoyhteiskunnasta on tullut itseisarvo, johon oletetaan siirryttävän jossain vaiheessa automaattisesti, mutta näin ei kuitenkaan ole. Tietoyhteiskunta on monien asioiden summa. Sitä pitää rakentaa huolellisesti ja niin ettei lainsäädäntö rajoita sen kehitystä. Muutamien sähköisten palveluiden perustaminen ei vielä tarkoita tietoyhteiskuntaa. Jotta voisi paremmin ymmärtää tekijänoikeuslain aiheuttamat ongelmat, tulee ensin ymmärtää tietoyhteiskunnan perusteet.

Tietoyhteiskunta on tiedon sähköiseen käsittelyyn perustuva yhteiskuntamalli, jossa helpotetaan niin kansalaisen kuin julkishallinnon taakkaa murtamalla etäisyyksien, jonotusten ja aikataulujen taakkaa. Internet on olennainen osa tietoyhteiskuntaa, sillä ilman maailman- tai edes maanlaajuista sähköisen asioinnin palveluverkkoa toteutus olisi mahdotonta. Tietoyhteiskunnassa tiedon lähetyksen ja vastaanoton on toimittava sujuvasti kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon välillä. Milloin mahdollista, palvelut on tarjottava niin että niitä voi käyttää myös myös internetissä. Tietoyhteiskunnassa informaation käsittely vaatii mahdollisimman vapaan toimintaympäristön. Tietoyhteiskuntaan siirtymisestä saadaan merkittävät säästöt niin taloudellisesti kuin ekologisesti, sillä resurssien kohdentaminen vähentää peruspalveluvelvoitteen vaatimiin palvelupisteisiin ja yritysten toimipisteisiin matkaamista sekä fyysiseen arkistointiin.

Tietoyhteiskunta perustuu siis nimensä mukaisesti tiedon käsittelyyn ja mahdollisuuteen saada tietoa. Tiedon käsittelyä ovat esimerkiksi itseopiskelu internetin avulla, asiointi sähköisesti kunnallisissa ja valtiollisissa palveluissa, sähköisten koulutustilaisuuksien järjestäminen ja jo tuotetun tiedon käyttö kansalaisia hyödyttävissä palveluissa. Tietoyhteiskunta ei korvaa nykyistä elämänmuotoamme, fyysistä työtä tai harrastuksia, vaan sen tarkoitus on helpottaa elämää ja samalla karsia turhia menoja, kun parempaa palvelua voidaan tuottaa vähemmillä resursseilla.

Suomen voi kuitenkin sanoa ottaneen vasta ensiaskeleita tietoyhteiskuntaa kohti. Verovirastossa, Kelassa ja työvoimatoimistossa asioiminen on mahdollista myös sähköisesti. Yhdistyslakiin saatiin hiljattain aikaiseksi muutos, joka vihdoin sallii etäosallistujille äänioikeuden yhdistysten kokouksiin. Suomessa on myös määritelty vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys peruspalveluvelvoitteen alaiseksi palveluksi.

Näitä alkuaskelia otettaessa tekijänoikeuslainsäädäntö on tietoyhteiskunnan rakentamisen kanssa suoralla törmäyskurssilla. Ellei asiaan puututa nopeasti, ristiriidoista näyttää tulevan tietoyhteiskunnan suurin kompastuskivi. Tekijänoikeuslaki ei perustu minkäänlaisiin elämän realiteetteihin, vaan luo keinotekoisia rajoitteita yksittäisten ammattialojen toimeentulon turvaamiseksi. Kaunis idea on kääntynyt päälaelleen sen vaikeuttaessa alan omaa toimintaa, haitatessa yleistä kehitystä ja ihmisoikeuksien ylläpitoa.

Flattr this

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Shemu P

Tietoyhteiskunta käsitteenä pohjautuu jo 50-luvulle. Nimensä mukaisesti yhteiskunnallisten ja muidenkin päätösten tulee pohjautua tietoon. Siitä on kyse. Tietoyhteiskunnan käsite oli olemassa ennen ensimmäistäkään sähköisessä muodossa olevaa dokumenttia, saati Internetiä. Nyt sotket Internetin tietoyhteiskuntaan. Toki ne liittyvät toisiinsa, mutta tietoyhteiskunta on paljon Internetiä vanhempi käsite ja myös käytäntö. Ja paljon laajempi. Internet on osa tietoyhteiskuntaa, mutta vain osa. Jos keskityt vapaaseen tiedon levitys-ideologiaan ymmärtämättä mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan, menet hakoteille. Ja pahasti.

"Tietoyhteiskunnassa informaation käsittely vaatii mahdollisimman vapaan toimintaympäristön."

Ei vaadi. Se vaatii oikean tiedon jakamista. Netti on pullollaan tietoyhteiskunnasta erkaannuttavaa materiaalia. Kirjoituksesi on lähellä sitä. Kaiken sähköisessä muodossa olevan tiedon, luovan työn tulosten ja ihmisten aikaansaannosten sosialisointi, mitä ajat takaa, on sosialisointia. Se loukkaa pahasti yhteiskuntamme tärkeää peruspilaria, omaisuuden suojaa.

Vieras (nimimerkki)

``Ei vaadi. Se vaatii oikean tiedon jakamista. Netti on pullollaan tietoyhteiskunnasta erkaannuttavaa materiaalia. Kirjoituksesi on lähellä sitä. Kaiken sähköisessä muodossa olevan tiedon, luovan työn tulosten ja ihmisten aikaansaannosten sosialisointi, mitä ajat takaa, on sosialisointia. Se loukkaa pahasti yhteiskuntamme tärkeää peruspilaria, omaisuuden suojaa.´´

"Oikea tieto", väärin. "Kaikki tieto" vaatii mahdollisimman vapaan toimintaympäristön. "Oikean tiedon" jakaminen olisi sensuuria ja diktatuuria.

Ja eipä sillä ole paljon väliä, mitä "tietoyhteiskunnalla" tarkoitettiin joskus 50-luvulla. Merkitykset muuttuu, kuten esimerkiksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Information_society ja
http://en.wikipedia.org/wiki/Reality_tv

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

Shemu P

Olet aivan oikeassa siitä, ettei Internet ole kuin yksi osa tietoyhteiskuntaa. Teoriassa tietoyhteiskunta ei vaadi edes minkäänlaista sähköisyyttä. Tuolloin puhuttaisiin kuitenkin enemmänkin tietoyhteiskunnan tausta-ajatuksesta, kun taas itse pyrin kuvailemaan nykyhetken tietoyhteiskuntaa. Tietoyhteiskunnalle tärkeää on käyttää potentiaaliset mahdollisuudet hyväkseen ja tarjota tehokasta tiedon hyödyntämistä ja sen avulla elämää parantavien palvelujen tarjontaa. Internetin ja yleensäkin sähköisyyden huomiotta jättämällä tuollaiset kriteerit eivät nykyään täyttyisi.

Mahdollisimman vapaa levitys ideologia ei välttämättä olisi ehdottomuus tietoyhteiskunnalle, mutta sen puute on este monien eri mahdollisuuksien rakentamiselle. Se estää itseopiskelua, omatoimisuuden mahdollistamista, minä-kuvan luomista, ajattelumallien kehittymistä ja pahimmillaan jopa koko sähköisen aikakauden tietoyhteiskuntaan osallistumista jos ihmisten nettiyhteyksiä aletaan katkomaan tai käyttöä uhkailemaan.

Sinä puhut sosialisoinnista, mutta jos haluat valikoida kenen korville tietyt ideat, ajatukset tai teokset kuuluvat, älä anna muiden kuulla niitä. Jos vapaa levitys on sosialisointia, niin eikö tilanne ole nytkin jo sama? Puhut oletettavasti ensisijaisesti teoskynnyksen ylittävistä teoksista, niitähän saa jo nyt kopioida yksityiseen käyttöön aivan vapaasti, lukuunottamatta muutamia poikkeuksia. Poikkeuksetkin kohdistuvat vain välineistöön, ei sisältöön.

Kirjoja, musiikkia, kuvia, ajatuksia, keksintöjä - kaikkia näitä saat kopioida täysin laillisesti omaan käyttöösi. Jos kuulet hyvän biisin hississä, voit hyräillä sitä, kirjoittaa sen sävelen paperille, tallentaa nauhurilla tai jopa mennä kirjastosta lainaamaan cd-levyn ja kopioida digitaalisesti. Poikkeukset kopiointiin ovatkin sitten hatarammin perustein. Jos liian moni voi kopioida yhtäaikaa samaa teosta, paha paha. Jos teos suojataan kopiointisuojalla ja vahingossa et sitä huomaa, paha paha.

Tekijänoikeus ei ole omistusoikeus, vaan poikkeuslupa, rajoite jolla tarjotaan paremmat mahdollisuudet tulonsaantiin. Kun voidaan todeta rajoitteen olevan haitallisen pitkä, erityisesti jos siitä on äärimmäisen vähän hyötyä tekijöille, rajoitetta voidaan sorvata sopivammaksi.

Toimituksen poiminnat