*

Raapustuksia kehittyvän yhteiskunnan puolesta Kirjoituksia ensisijaisesti tietoyhteiskunnan kehitykseen, luonnon- ja eläinsuojeluun, sekä kansalaisoikeuksiin liittyvistä aiheista.

Ohjelmistoalan yrittäjät ja tekijänoikeus

Minulta kysyttiin tänään sinällään hyvin mielenkiintoinen kysymys: Miten ohjelmistoalan pienyrittäjät pärjäävät kun teosten kaupallista suoja-aikaa lyhennetään?

Moniin tekijänoikeuskysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua sille, miten kaikki toimii tulevaisuudessa. Yksi merkittävän suuri syy tähän on se, etteivät kaupallisen suoja-ajan lyhentäminen ja yksityisen kopioinnin salliminen vaikuta liiketoimintaan lainkaan niin paljon kuin monesti pelätään. Muistutuksen vuoksi totean, että yksityinen kopiointihan on jo nyt täysin sallittua ja yleisesti hyväksyttyä. Ainoastaan kehityksen myötä helpoksi muuttunut verkon kautta tapahtuva kopiointi on kiellettyä silloin, kun tekijänoikeudet eivät sitä salli. Eli siis erityisesti silloin, kun teos on tehty perinteisillä lisensseillä. Kirjastoista on täysin laillista käydä lainaamassa kirjoja, musiikkilevyjä, kasetteja tai dvd-elokuvia ja kopioida ne omaan käyttöönsä. Kavereilta lainatessa on sama juttu. Myös itse ostamansa tuotteen saa varmuuskopioida tai tehdä siitä eri soittimille soveltuvat kopiot. Itse asiassa kaikista näistä saa kopioida vaikka kymmenelle kaverilleen kopion täysin laillisesti.

Jotta asia ei kuitenkaan olisi näin yksinkertainen, valheellisin tai hölmöyttään väärin perusteluin vuonna 2005 säädetty Lex Karpela -pilkkanimikkeen saanut tekijänoikeus- ja rikoslain muutos evää ison osan edellämainituista oikeuksista ja vasta kyseinen laki teki myös yksityisestä verkkokopioinnista kiellettyä. Tätä ennenhän niin pienyrittäjät kuin suuret mediafirmatkin luonnollisesti näkivät nälkää ja uutta taidetta ei ollut tuhansiin vuosiin luotu. ;)

Mutta tarkemmin itse kysymykseen ja erityisesti ohjelmistopuoleen, koska se oli kysyjän prioriteetti.

Ohjelmistoja voi tehdä kolmelle taholle: julkishallinnolle (valtio, kunnat jne.), yrityksille tai yksityisille.

Valtiolle ohjelmistojen tekemisessä tekijänoikeudet eivät nytkään näyttele käytännössä mitään roolia, sillä ohjelmisto tilataan usein käyttötarkoitukseen, jonka lisäksi sitä ei voi myydä muille. Jos voikin, tämän tason ohjelmistot vaativat yleensä jatkuvaa kehittämistä ja käytön tukea sekä ylläpitoa, eli ohjelmantoimittajalla on vankka jalansija.

Yrityksille, eli kaupalliseen käyttöön ohjelmistoja tehdessä tilanne on paljon edeltävän kaltainen, mutta tekijänoikeuksilla on jo oma roolinsa. Jos kaupallinen suoja-aika päättyy viidessä tai 10 vuodessa ohjelmiston julkaisusta, sen jälkeen ohjelmistoa voi käyttää tai myydä vapaasti kuka tahansa. Harvemmin kuitenkaan vanhalla ohjelmistolla on enää suurta arvoa, sillä tietotekniikassa kehitysvauhti on nopea ja lisää ominaisuuksia ohjelmistoilta kaivataan jatkuvasti. Uudet versiopäivitykset tai lisäosathan saavat luonnollisesti jälleen uuden suoja-ajan. Lisäksi ohjelmiston toimittajalla on jälleen mahdollisuus tarjota maksullista käytöntukea, ylläpitoa, päivityksiä ja mitä tahansa muuta tarpeellista käyttäjä tarvitseekaan.

Yksityisille tarkoitettujen ohjelmistojen rooli eroaakin aiemmista huomattavasti enemmän. Toisilla ohjelmistoilla voi toimia sama malli. Ohjelmistoa myydään, sille myydään käytötukea, koulutusta ja päivityksiä, mutta tarjontaa voidaan lähestyä myös täysin toisilta näkökulmilta. Esimerkiksi nykyään kaupallisten ohjelmistojen tarjonta yksityisille on siirtynyt jatkuvasti enemmän paikallisista ohjelmista verkossa toimiviin palveluihin. Jotkin palvelut ovat täysin ilmaisia, joissakin maksavat vain lisäominaisuudet, jotkut rahoittavat tarjontansa mainosrahoituksella ja jotkut palvelut ovat kokonaan maksullisia. Esimerkkejä on lähes loputtomasti: Google docs, Wikipedia, Kirjoitusalusta, Google calendar, DimDim, Adobe Connect Pro...

Verkkopalveluilla on myös helppoa kustantaa kuluja, sillä yleensä perinteisten levityskanavien sijaan tarjonnan kulut kulkevat käsi kädessä käyttäjämäärän mukaan. Satojen tuhansien toimisto-ohjelmiston asennus-cd:n, ohjekirjan ja pakkauksen valmistamisen sijaan palvelinkulut muutamalla käyttäjällä ovat minimaaliset ja nousevat edes lähelle perinteisen jakelun kuluja vasta huimilla käyttäjämäärillä.

Tietenkään verkkopalvelut eivät sovellu aivan jokaiseen ohjelmistotyyppiin, kysehän voi olla vaikka kännykkäsovelluksesta. Tällöin hyvät ja toimivat kauppapaikat ovat yleensä mukavampi ratkaisu ostajalle kuin omatoiminen ilmaisen kopion etsiminen. Minulle aikoinaan yrittäjäkurssilla opetettiin, että hinta on huonoin kilpailuvaltti ja useimmiten se myös pitää paikkansa. Ilmainen ei kykene kilpailemaan edullisen, harvoin edes kalliimman palvelun kanssa, mikäli palvelun käyttö on mielekästä.

Ei pidä myöskään unohtaa erityisesti ehkä jopa parhaiten juuri ohjelmistoalalla toimivaa lunnasmallia. Muunmuassa Humble Indie Pack tarjosi viisi peliä vapaaseen jakeluun ja muokkaukseen mikäli lunnasrahat tulisivat kasaan tietyssä ajassa. Keräys kesti reilu pari viikkoa, pelit eivät olleet uusimpia hittejä ja silti pelintekijöille kertyi jaettavaksi miljoona euroa.

Kuten jo alussa sanoin, yksiselitteistä kaikenkattavaa vastausta ei ole olemassakaan, mutta tämän hetkiset tekijänoikeuslainsäädännön haitat ovat ylivoimaisesti suuremmat kuin niiden hyödyt ja jos muutamia liiketoimintamalleja joudutaan tilanteen kohentamisen takia miettimään paremmiksi, hinta on suorastaan halpa.

Flattr this

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Piraattipuolue käy epätoivoista kamppailua luovan työn tulosten sosialisoimiseksi.

Juha (nimimerkki)

"Miten ohjelmistoalan pienyrittäjät pärjäävät kun teosten kaupallista suoja-aikaa lyhennetään?"

Tuohon voisi kertoa totuudenkin eli aivan yhtä hyvin kuin nytkin. Pienyrittäjät tekevät bisnestä (suljetun koodinkin) ohjelmistoonsa liittyvällä räätälöinnillä ja ylläpidolla. Yleisesti pienten firmojen softat eivät edes ole käyttökelpoisia ilman asiakaskohtaista räätälöintiä ja lähdekoodi on riittävän monimutkaista, ettei muiden (no: suuret softatalot poikkeuksena) kannata yrittää ryhtyä softaa itse sorkkimaan. Ainoa, mihin pienyrittäjät tarvitsevat tekijänoikeuksia, on puhtaat lisenssisopimukset. Mutta, kuten sanottu, niitä tuskin kukaan tekee.

Jos suoja-aika olisi 10 vuotta, olisi se aivan riittävä jopa niissä tapauksissa, missä pienyrittäjien softa olisi kuluttajille/suurelle yleisölle suunnattua "hyllytavaraa". Muissa, eli suurimmassa osassa tapauksista tekijänoikeudet ovat pikkufirmoille yhtä tyhjän kanssa, eräänlainen kiva olla -varmistus, joka ei käytännössä merkitse mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo. Facebook, Skype... olivat alussa muutaman hengen yrityksiä. Juhan kuva pienyrittäjistä on osatotuus, kyseessä vain eräänlainen repputyö.

Silurus (nimimerkki)

Tekijänoikeus suojaa mm. mainosrahoitteisia ohjelmia ja aivan oikeutetusti. Ilman kyseistä oikeutta olisi täysin hyväksyttävää crackata vaikka jossain verkossa oleva mainosrahoitteinen softa, laittaa se jakeluun ilman mainoksia ja viedä siten leipä ohjelmankehittäjän suusta.

Tekijänoikeuksien ansiosta ja vain niiden ansiosta on ylipäätänsä mahdollista saada rahaa ohjelmistonkehittämisestä ja sen johdannaisista tai ylipäätänsä immateriaalisten hyödykkeiden luomisesta ja niiden johdannaisista. Ilman tekijänoikeuksia olisi yhtä järjetöntä maksaa Star Wreckin kehittäjille oheistuotteista tai antaa heille lahjoituksia, kuin olisi maksaa allekirjoittaneelle hengittämisestä -- koska minä en omista hengittämäänne ilmaa. Syy miksi joku maksaisi juuri Star Wreckin tuottajille heidän tekeleistään on se, että maksaja tunnustaa tekijöitten oikeuden tekeleeseensä.

Tekijänoikeus suojelee ohjelmistokouluttajan tai helpdeskin työtä täsmälleen siten, kuin omistusoikeus ei vielä joitakin vuosia sitten suojannut prostituution harjoittajia: jos laki ei määrää asiakasta maksamaan sovittua hintaa, omistusoikeuden ja sen rinnakkaiskäsitteen, tekijänoikeuden, suojaa ei ole.

Juha (nimimerkki)

"Facebook, Skype… olivat alussa muutaman hengen yrityksiä. Juhan kuva pienyrittäjistä on osatotuus, kyseessä vain eräänlainen repputyö."

Oletko oikeasti sitä mieltä, että ilman tekijänoikeussuojaa Skypen, Facebookin (tai Googlen, Microsoftin, Applen, Oraclen, Sunin ym.ym.) liiketoimintaa pystyttäisiin vahingoittamaan/nappaamaan niiden bisnes jonkun "satunnaisen vastaantulijan" taskuun?

Blogipostauksessa käsiteltiin pienyrittäjiä. Pääsääntöisesti pienyrittäjät eivät keksi lottovoittoon verrattavissa olevia liikeideoita ja kehitä niitä huippuunsa riskirahoituksella, vaan keskittyvät elättämään itsensä yrittämisellä ja työnteolla. Myös ohjelmistoalan pienyrittäjät.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

#1 Lauri

Omalta työpöydältä ei löydy ennestäänkään kuin vain avoimina vapaassa jakelussa olevia ohjelmistoja, eikä tarvetta muille ole. Mutta eikö kuulostaisi mielenkiintoiselta, jos ohjelmistoalakin voisi hyötyä jo aiemmin tehdystä työstä ja sen sijaan, että kaikki koodataan itse alusta alkaen, voisi hyödyntää jo jonkun toisen aiemmin tekemää ohjelmakoodia joka siitä tuskin enää rahallisesti silloin hyötyy lainkaan. Kehittäminen nopeutuisi ja poistaisi turhaa moninkertaista työtä.

#4 Silurus
Tarkoitatko nyt mainosrahoitteisia verkkopalveluja? Ei niitä kukaan crackaamaan sieltä palvelimilta pysty kun koko ohjelma ei ikinä edes ole asiakkaan käsillä, vain sen käyttöliittymä esimerkiksi selaimessa.

Perinteisistä omalla koneella ajettavista softista joku innokas voikin tietysti mainokset karsia pois, mutta mikäli mainonnan kanssa pidetään järki kädessä, harvemmalla siihen kovin suurta motivaatiota lienee. Kyllä softienkin käyttäjät usein mielellään tukevat softan kehitystä.

Star wreck vertauksesi ei kyllä aukea minulle kunnolla. Minä ainakin olen maksanut sen vuoksi, että haluan tukea toimintaa ja haluan lisää vastaavia tuotoksia, tekijänoikeudella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Mutta kyllä, itse kannatan tekijänoikeuden tarjoamaa suoja-aikaa, kunhan se palautetaan sinne järkevälle tasolle. 5 - 10 vuotta on Piraattipuolueen asettama tavoite ja se on mielestäni hyvä. 15 vuotta olisi vielä aika jonka voisin kuvitella hyväksyväni, mutta kaikki yli sen on täysin järjetöntä.

Esimerkkitapauksia, joissa teoksilla on tienattu ilman tekijänoikeuksia vaikka on toimittu perinteisesti tekijänoikeuksien maailmassa, on paljon. Ja kuten sanoin, pelkällä hinnalla kilpaileminen on joka tapauksessa surkea idea.

Jätin vielä kirjoituksesta kokonaan pois yhden merkittävän asian, jonka olisin olettanut kommentoinnissa nousevan nopeammin esille. Humble Idie Pack sivusi jo aihetta, nimittäen lahjoitukset. On perinteisiä lahjoituksia, joissa tekijöitä tuetaan vaikkapa 2-10 eurolla, mutta on myös mikromaksu tyylisiä lahjoitustapoja. Kun perinteiset levityskanavat jätetään tietoisesti pois, kulut ovat huomattavasti pienemmät ja tuotetta rakastavien käyttäjien antamat mikrolahjoitukset (ns. yhden klikkauksen lahjoitus, summa 0,1 - 2 euroa) keräävät nopeasti merkittäviä summia.

Silurus (nimimerkki)

#6: Aivan samoin mikrolahjoitukset ovat osoitus siitä, että käyttäjä tunnustaa tekijänoikeudet. Käyttäjä tunnustaa sen riippuvuussuhteen, että ilman tätä nimenomaista tekijää hänellä ei olisi kyseistä ohjelmaa tai palvelua käytettävissään siitäkin huolimatta, että matemaatikkovitsiä mukaillen "ongelmaan on olemassa ratkaisu*."

*Sattuipa kolmessa vierekkäisessä talossa tulipalo mahdollisesti sarjapyromaanin johdosta. Ensimmäisessä asusti insinööri, joka muitta mutkitta yhdisti puutarhaletkun hanaan ja ruiski palon suurpiirteisesti sammuksiin. Toisessa talossa asui fyysikko, joka identifioi ongelman, laski tulen lämpökapasiteetin ja täytti kaksi ja puoli sangollista vettä ja sammutti tulen mahdollisimman vähin vahingoin. Kolmannessa talossa asui matemaatikko, joka heräsi, totesi, että ongelmaan on olemassa ratkaisu ja jatkoi uniaan.

Tommi Vainikainen (nimimerkki)

Laurille huomioksi myös sellainen pikku juttu, että Skypen ensimmäinen versio julkaistiin elokuussa vuonna 2003. Mikäli siis tekijänoikeus olisi voimassa 10 vuotta, ei se olisi vielä ehtinyt mitenkään vaikuttaa Skypen kehitykseen, koska tekijänoikeus olisi vielä voimassa. Ja jos se tekijänoikeus kestäisi vain viisi vuotta, niin silloinkin vapaassa käytössä olisivat Skypen versiot 2.jotain.

Facebook avattiin vuonna 2004, ja se pyörii yhtiön palvelimilla. Kilpailevaa Facebookia ei palvelimilta voi kopioida, ainoastaan ulkoasun (grafiikat). Samanlaisen palvelun toteuttaminen matkimalla veisi huimasti resursseja, mutta sen voi tehdä nykyisestä tekijänoikeussäädöksistä välittämättä koska matkimista ei tekijänoikeus estä.

Silurus (nimimerkki)

#6: Toki mainosrahoitteiset ohjelmat jotka sijaitsevat serverillä voidaan "crackata" siinä missä Opera, firefox ja mahdollisesti puolen tusinaa muutakin selainta toteuttavat ad-blockereita.

Jos sinä haluat tukea Star Wreckin tekijöitä microsoftin sijasta saatuasi nauttia kyseisestä kulttuuripläjäyksestä, olet tunnustanut kausaliteetin tekijän ja kokijan välillä. Tekijänoikeuksien myötä nämä tekijät ovat valinneet antaa tekeleensä yleiseen jakeluun muodossa X, mutta eivät muodossa Y, minkä ansiosta he voivat kerätä *voittoa* muodon Y jakelusta. Tekijänoikeuksien myötä he ovat voineet *valita* oman bisnesmallinsa. Ilman tekijänoikeutta heillä ei olisi mitään rationaalista perustetta edes toivoa senttiäkään rahaa miltään jakelukanavalta. Ilman tekijänoikeutta ei olisi mitään objektiivista lakia tai perustelua sitä vastaan, että minä tai pietarilainen Igor väittäisi olevansa oikeutettu Star Wreck oheistuotteiden tai dvd:n myynnin tuloihin tai lahjoituksiin.

Käyttäjän palmulehto kuva
Pasi Palmulehto

#7 Silurus
En löydä yhteyttä lain määrittelemälle tekijänoikeudelle, tai paremminkin siis tekijänoikeussuojalle. Tekijänoikeudella taas ei ole mitään tekemistä tienaamisoikeuden kanssa, vaan tekijänoikeus, tarkemmin moraaliset tekijänoikeudet, määrittelevät oikeuden tulla tunnustetuksi teoksen tekijänä ja muutaman muun asian (joista osa ovat jo vanhentuneita).

Se, että on jonkin tuotoksen tekijä, ei mitenkään tarkoita automaattista oikeutta tienata teoksellaan. Myöskään se, että tuotoksesta pitävät haluavat tukea uusien teosten tekemistä, ei ole tekijänoikeuskysymys vaan pikemminkin kannustin.

#9
Toki tietyissä palveluissa voi estää mainoksia, kuten juuri www-selainpohjaisissa usein. Sovellukset kuitenkin voi tehdä myös siten, ettei mainoksia voi helposti estää. Tekijää tuskin kiinnostaa jos marginaaliryhmä osaa estää mainosten näkymisen. Lisäksi aina on mahdollisuus toteuttaa jokin käyttäjän kannalta epämieluisampi ratkaisu, kuten oma client-ohjelmisto. Tätä tekniikkaa käyttävät muun muassa Spotify ja Voddler. Kaikella on tietenkin aina myös nurjat puolensa, kuten tässä tapauksessa se että minulla on ollut tili Voddlerissa jo pian vuoden, enkä vieläkään ole nähnyt sitä kautta yhtäkään ohjelmaa, sillä client-ohjelmisto ei toimi Linuxissa.

On totta, että Star Wreckin jakelutapa innosti minut katsomaan kyseisen elokuvan. Ilman tuota jakelutapaa todennäköisesti en olisi siihen edes törmännyt ja tiennyt kuinka hyvä pätkä tosiaan onkin kyseessä. Microsoftia taas käytin muinoin vuosia, kiroten jatkuvasti sen puutteita ja vähitellen tutustuin huomattavasti paremmin toimivaan vapaaseen ja vieläpä ilmaiseen vaihtoehtoon. Hinta ei kuitenkaan ollut tässäkään valinnassa edes vähäinen motivaattori.

Tekijänoikeussuojan avulla monet tekijät ja erityisesti heidän tuotantoyhtiönsä voivat valita toimintamallin, tämä on täysin totta. Julkista saatavuutta he eivät kuitenkaan voi valita, sillä kuten huomattavissa on, kaikki ihmisiä kiinnostava kulttuuri siirtyy kuitenkin julkiseen jakeluun ja sieltä helposti saataville. Sitä paitsi edes tekijänoikeussuojan avulla toimintamallia ei voi valita vapaasti, sillä meillä, kuten alkuperäisessä kirjoituksessa mainitsin, on lain puolesta vapaus kopioida teoksia ystäviltä, sukulaisilta, kirjastoista ja monista muista lähteistä.

Sinä voit aivan hyvin väittää olevasi oikeutettu public domainissa olevan materiaalin myynnistä saataviin tuloihin, aivan kuten siihen on oikeutettu kuka tahansa muukin. Se ei siltikään estä sitä, että ihmiset haluaisivat tukea tekijää ostamalla teokset häneltä, tai vaihtoehtoisesti hyväksi kokemastaan palvelusta joka kattaa heidän tarpeet. Nyt kuitenkin hairahdutaan jo sivuteille, sillä rahan tekeminen toisten teoksilla kuuluu kaupallisen tekijänoikeussuojan piiriin ja sitähän Piraattipuolue ei ole vaatimassa poistettavaksi, vain realistisemmaksi.

Olli (nimimerkki)

Olen tämän kirjoitellut joskus muihinkin blogeihin, enkä ole edes ainoa:

Kun verrataan teollista tekijänoikeutta ja taiteellista tekijänoikeutta eli keksintöä ja teosta, on näiden oikeudellisessa käsittelyssä käsittämätön ero:
teos saa automaattisesti useiden kymmenien vuosien suojan ilmaiseksi, kun taas keksinnön suojaamisesta joutuu maksamaan jopa satoja tuhansia, ja suoja on voimassa vain 10-20 vuotta.

Mielestäni teokset pitäisi patentoida samalla tavalla kuin keksinnötkin; kompromissina voi niille antaa ensimmäisen 5 vuotta ilmaisena suojana. Sen jälkeen teoksen oikeudet omistava taho joutuisi laskemaan ylitttääkö teoksesta saatava tulo patentoinnista aiheutuvat kulut, aivan samoin kuin keksijäkin joutuu tekemään.

Säveltäjällä tai taidemaalarilla ja keksijällä ei ole työn luonteen kannalta mitään eroa.

Aikoinaan oli teoria jonka mukaan vanhoilla (musiikki)teoksilla olisi ns. fat tail-arvoa, mutta käytäntö on osoittanut että näin ei ole. Toisin sanoen suurimman osan teoksista arvo on nolla vaikkapa 10 vuoden kuluttua. Jos niillä on jotain arvoa, syntyy se jostain satunnaisista retroefekteistä. Niinpä niiden tulevaisuuden tuottojen kassavirran arvo on likimain nolla, eikä niitä näin ollen kannattaisi suojata, aivan kuten on laita suurimmalla osasta patenttejakin.

Vielä: valtaosa nykyteoksista (musiikki, elokuvat) perustuvat aineistoon, jonka tekijänoikeus on joko rauennut tai on luokkaa trad. Mutta nykyjärjestelmässä edes trad-aineistoa on vaikea käyttää, koska uudempia teoksia suojaa tekijänoikeus, jopa 150 vuotta...

Taiteilijoiden on saatava tulonsa, ei siinä mitään, mutta rajat ovat nyt liian lavealla.

OjM (nimimerkki)

Yksi "lunnasmallin" tapainen ratkaisu on Kickstarter rahoitusalusta, jonne taiteilijat ja muut voivat perustaa Projektin, määritellä sinne eri summista myönnettävät palkkiot lahjoittajille, ja jos ennalta määritelty rahasumma tulee täyteen, tekijä saa rahat ja pääsee näin tekemään Projektia.

Kuuluisin tapaus on nyt Diaspora, naamakirjan kilpailija, joka pyysi kymppitonnia ja sai parisataatuhatta. Ihmiset ovat kyllästyneet Facebookiin ja halusivat rahoittaa Vapaata kilpailijaa, jossa omat tiedot ovat paremmin turvassa.

Kickstarterin kautta monet taiteilijat ovat rahoittaneet levynsä, kirjansa, näytelmänsä, elokuvansa, ja monia muita projekteja. Suomalaiset eivät voi tehdä projektiaan sinne tietyistä syistä, mutta Indiegogo on vastaava joka toimii meillekin.

Toinen monesti toimivaksi todettu malli on ihan tavallinen lahjoitusnappula kotisivuille, mikä on ilmeisesti laitonta Suomessa, mikä on huutava vääryys. Jos taiteilija haluaa jakaa tuotoksensa ilmaiseksi ja elää sillä mitä kansa haluaa ja pystyy omaehtoisesti antamaan, tämä on hänelle suotava. Saman pitäisi koskea myös muita projekteja. Rahankeräyslakia pitäisi siis uusia kovasti, sillä nykyäänhän rahaa saa kerätä käsittääkseni vain rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys, ja rahankeräysluvan käsittely voi kestää kolmekin kuukautta.

Sitten taas tuosta varsinaisesta aiheesta. Ei ohjelmistoalalle tule tuosta ongelmia, johtuen osaltaan aiemmin mainituista syistä, ja siitä että yksityisille myytävän softan koodi on suljettua. Senhän saa kyllä auki jos on rahaa ja osaamista, mutta kuitenkin. Ohjelmistothan kehittyvät nopeasti, ja 10v vanha softa on varsin vanhaa.
Yritykset käyttävät joka tapauksessa uudempaa tavaraa, sillä ne tarvitsevat usein myös tukipalveluita, ja harvaa noin vanhaa versiota mistään taidetaan tukea.
Jotkut tyytyvät 10v vanhoihin peleihin, ja nämä tyytyvät varmasti myös olemassaoleviin Vapaisiin peleihin, mutta nämä eivät ainakaan graafisesti ole kovin usein kilpailukykyisiä nykypelien kanssa. Itseäni kiinnostaa peleissä enemmänkin toiminnallisuus, mutta jos nuorisolta kysytään että ostavatko tai warettavatko nykypelejä vai pelaavatko vain 10v+ vanhaa tavaraa, jotka kuitenkin jonkun täytyy kräkätä, vastaus on varma.

Monet pelit ja ohjelmistot ovat yhä useammin verkossa, jolloin niillä on helpompi rahastaa, mutta ne ovat vähemmän käyttäjäystävällisiä. Näihinkään tuo aika ei vaikuta mitenkään.

En näe mitään ongelmaa ohjelmistoalalla. Musiikin ja kirjallisuuden suhteen asiasta voi ehkä väitellä, mutta ohjelmistoala on monella tavalla suojassa, oli suoja-aika 5v tai 150v.

Toimituksen poiminnat