Polttoaineiden ekologista kehitystä pyritään jarruttamaan.
Kesäloma on melkein lopuilla, tänä viikonloppuna käy vielä matka kohti Jurassic Rockia. Kävimme kuitenkin niin mielenkiintoista keskustelua tänään Piraattipuolueen IRC-kanavalla, että päätin tiivistää hieman omia ajatuksiani aiheesta vielä.
Keskustelu lähti siitä, kun olen viikolla pitkästä aikaa korjaillut pihalla seisovaa Jeep Cherokeeta ja siitä keskustelu siirtyi kulutukseen, ekologisuuteen, käyttövoimaveroon ja polttoaineveroon. Oikeastaan erityisesti Dieselin käytön rankaisemiseen.
Esitän aluksi väitteen: Dieselin käytöstä rangaistaan, vaikka sitä tulisi tukea, sillä diesel on ekologisempi valinta.
Nyt itse aiheeseen ja väitteen selitykseen. Väitettäni saa ja toivonkin pyrittävän kumota.
Sinällään turhaa taustatietoa, mutta: Kotonamme on kaksi käyttöautoa plus edellämainittu Jeep, jota kunnostan takaisin käyttökuntoon. Vanha vuosimallia 88 Mersu kuluttaa bensiiniä 8l/100km, kun taas uudempi vm 97 Citroen Xantia vain 5l/100km dieseliä. Kunnostuksen alla oleva Jeep Cherokee taas kuluttaa noin 12l/100km bensiiniä. Yleistä on, että dieselillä kulkevat autot kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin bensiinillä, jopa verratessa täysin samoja automalleja moottorieroin.
Itse polttoaineiden päästöistä on paljon keskustelua ja keskimäärin niiden tulos lienee se, että molemmat saastuttavat yhtä paljon. Muinoinhan eli harhaluulo siitä, että diesel olisi huomattavasti ekologisempi. Merkittävää kuitenkin on se, että diesel autot kuluttavat vähemmän ja mikä tärkeintä, erilaisten polttoaineen valmistustapojen kehittäminen on helpompaa ja todennäköisempää.
Bensiiniautoja voidaan käyttää etanolilla, jonka valmistuksen ekologisuus on edelleen hyvin kyseenalainen, mutta sekaan vaaditaan useimmiten bensiiniä. Tuolloinkin autojen (erityisesti vanhojen) bensaputket, tankki ja paljon hilpettä on uusittava, sillä etanoli ei estä korroosion syntymistä. Perinteinen diesel taas voidaan korvata monin eri tavoin valmistettavalla biodieselillä, mikä sitten ekologisimmaksi valmistustavaksi ikinä valitaankaan. Muutosta autoihin ei tarvita ja siten jopa parikymmentä vuotta vanhat diesel-autot voidaan valmistusmenetelmän ja polttoaineen fossiilisuuden osalta muuntaa ekologisiksi. Edullisempi ja ekologisemmaksi kehityskelpoisempi vaihtoehto tehdään siis vähemmän kannattavaksi käyttää.
Muunmuassa Turun Sanomat uutisoi rajusta dieselin polttoaineveron nostosta, kun bensiinin verotus aiotaan pitää entisellään. Dieselin hinnan ennustetaan nousevan bensiinin hintaa korkeammaksi, eli dieselin polttoainevero aiotaan lähes kolminkertaistaa. Tämä päätös antaa minun mielestä selkeän viestin kahdesta asiasta: Rahastaa halutaan, keinolla millä hyvänsä, sekä siitä ettei ekologisempia kehityssuuntia olla valmiita tukemaan.
Suurin hyväksyttävä nosto dieselin polttoaineveroon voisi olla esimerkiksi sen verottaminen samalla tavalla kuin bensiinin. Verotus nostaisi dieselin hintaa n. 26 senttiä litralta, joskin samalla pitäisi tietenkin poistaa dieselin käyttövoimavero, joka on henkilöautoissa noin 500 euroa vuodessa.
Pystyisikö joku järkeilemään minulle realistisen syyn dieselin yliverottamiseen silloin kun sitä paremminkin jopa pitäisi kannustaa?
Edit. Korjattu virheellisin päin olleet polttoainevero ja käyttövoimavero.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
#0 "Dieselin käytöstä rangaistaan, vaikka sitä tulisi tukea, sillä diesel on ekologisempi valinta."
Tästä asiasta olen täsmälleen samaa mieltä, ja olen itsekin kysellyt samaa, kun näistä asioista on puhuttu ystäväpiirissä.
Oletteko nähneet tukiaisia sähköautoille? Verohelpotuksia? Nii-in. Kauniit puheet ei auta, kun teot puuttuvat.
Nykyään dieselin vajaakäyttöä rangaistaan. Runsasta dieselin käyttöä tuetaan. Malli jossa molempia polttoaineita verotettaisiin samalla prosentilla ja käyttövoimavero poistettaisiin olisi selkein.
Herätys, maa kutsuu Pasia! :)
Se on kuule ihan pehmoajattelua, että valtio haluaisi leikata polttoaineverotuottoaan. Sähköautot... no, heittäkääpäs arvio sähkön hinnasta, kun tuo tulee ajankohtaiseksi.
joo valtiolta on turha odottaa helpotuksia...mutta mitä tapahtuisi jos vaikka joukkoliikenne olisi ilmaista helsingin seudulla ja kaupungeissa yleensä? Jos vaikka 90€% autoilijoista tarttuisi tähän ja lopettaisi yksityisautoilun näillä alueilla, paljonko säästyisi polttoainetta ja paljonko sitä kautta valtio menettäisi verotuloja??? Turha luulla että valtio oikeasti haluaa vähentää yksityisautoilua verottaa erilaisilla tullimaksuilla yms KYLLÄ mutta olisi suorastaan konkurssi edessä jos about miljoona ajelua päivässä jäisi ajelematta :). Saksalaisilla on tulossa ainakin opelilta sellainen auto joka liikkuu pelkästäänsähkömoottorilla...ensimmäiset 60km latauksella ja senjälkee käynnistyy 1.4 bensamoottori joka alkaa ladata akkuja loppumatkalle joka sitten riittikin muistaakseni about 600km/ tankkaus. Eli poikkeaa näistä "TÄYSHYBIDEISTÄ" (hassu määritelmä/toyota priuksesta)Jotka koko ajan toimivat sekakäytöllä. Tollanen 60km riittää hienosti työmatkalle (itsellä) ja eikun työnantajan piikkiin vaan tolpasta lisää sähköä akkuihin, uuh tuskin maltan odottaa....
tässä vielä mielenkiintoinen juttu, lieneekö totta mutta jonkunlaisesta mullistuksesta lienee kyse? http://www.tiedontalo.net/omatjutut/ushighland.htm
”Dieselin käytöstä rangaistaan, vaikka sitä tulisi tukea, sillä diesel on ekologisempi valinta.”
Onko ihan varmasti ekologisempi valinta? Havainnollistakaamme tätä broblematiikkaa kuvittelemalla että meillä on kaksi pientä autotallia, joiden ovet ovat kiinni. Kumpaan talliin sinä meneisit? Siihen, jossa kaasutellaan uutta bensiinkäyttöistä katalysaattoriautoa, vai siihen, jossa kaasutellaan uutta dieselautoa?
Vai oletko sinäkin niitä, joille hiilidioksidi on se kauhein ympäristömyrkky mitä maailmankaikkeudesta löytyy? Jos olet, niin siinätapauksessa keskustelun jatkaminen on turhaa.
Vai että Diesel ekologisempi vaihtoehto? :D
Oletko koskaan ajellut kiihdyttävän diesel auton perässä?
Poikkeuksetta kauhea savupilvi ja jumalaton käry.
Todellisuudessa hiukkaspäästöt ovat dieselissä paljon suuremmat kuin bensiini autossa.
#9
Eiköhän biodieselkin tuota hiukkaspäästöjä siinä missä dinodieselkin, eli se, että diesel on biopolttoaineistettavissa helpommin ei tee siitä ainakaan karsinogeenien puolesta turvallisempaa.
Se, että dieselauto nokeaa (=hiukkaspäästöt) huomattavasti kuormitettassa ei toki yksiselitteisesti ole pahempi, koska eri kokoisten hiukkasten vaarallisuudesta ei taideta vieläkään olla täysin yhteisymmärryksessä. Bensiiniauton hiukkaspäästöt ovat kuulemma määräänsä nähden paljon vaarallisempia - toisaalta määrältänsä huomattavasti matalempia.
Dieseliä on helppo vihata, koska hiukkaspäästöt näkee silmillänsä. Ihminen tuppaa olemaan sellainen, että konkreettinen esimerkki painaa enemmän. Jos autoihin esim. asennettaisiin vesiruisku parantamaan moottorin tehoja ja hyötysuhdetta, taitaisivat ihmiset tulkita pakoputkesta tulevan vesihöyrynkin saasteeksi. Sitähän taitavat tehdä mm. ydinvoimaloiden lauhdevesistä nousevasta vesihöyrystäkin: radioaktiivista savua! OMG OMG OMG!
Suomessa ei toki ole yhdessäkään ydinvoimalassa ole höyrystämällä lauhduttavaa lauhdetornia, koska täällä päin vettä voidaan dumpata mereen ja ottaa tilalle viileämpää toisesta kohtaa. Lauhdetorneista saa kuintenkin provosoitua tyhmien keskuudessa paniikkikeskustelua "savu on savua" vaikka olisi puhdasta vesihöyryä. Sen näkee silmillänsäkin.
Tässä sitä saastetta niin paljon, että omilla silmilläkin sen näkee!
Sen on pakko olla vaarallista, kun sitä on noin paljon!
Pasi puhuu asiaa, mutta turhaan. Valtion verotuspäätöksiä eivät ohjaa ääneen lausutut kauniit arvot kuin joissakin harvoissa tapauksissa, joten veropäätösten ja niiden perusteluihin käytettyjen argumenttien välisen yhteyden puutetta on aika turha haukkua. Useimmitenhan on kyse:
- siitä miten kerätään valtion laariin mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman pienellä vastustuksella
- siitä että kansanedustajat hakevat kompromissia siinä miten voisivat minimoida veromuutoksen haitallisen vaikutuksen omaan ja puolueensa äänisaaliiseen
Samaa ihmettelen itsekin. Lisäksi biodieselin paikallinen tuottaminen on Suomessa huomattavasti etanolia helpompaa. Rypsi ja rapsi kasvavat täällä paremmin kuin sokerit, joista etanolia on helpointa valmistaa.
En ole myöskään erityisen innoissani hybrideistä. Uutena ne toki tarjoavat huomattavaa säästöä kaupunkiliikenteessä. Mutta mitä sitten, kun Priukset saavuttavat Suomen autokannan keskimääräisen 10 vuoden iän? Kuten jokainen meistä lienee kännykkä- ja läppäriaikakaudella huomannut, niin akut tapaavat olla kalliita ja menettävät suuren osan kapasiteetistaan muutaman vuoden aktiivikäytössä.
Akkutekniikkakin toki kehittyy jatkuvasti, mutta en välttämättä näe järkevänä sitä, että nykyinen tekniikka tuotaisiin massamarkkinoille. Sähköautot ja kevythybridit sitten erikseen - näen kummatkin nykytekniikalla täyshybridejä lupaavampina. Sähköautot niiden käytön päästöttömyyden ja spesifisen käyttötarkoituksensa vuoksi, sekä kevythybridit siksi, että niissä on mahdollista ottaa parempia sähkönvarastoimsitekniikoita käyttöön täyshybridejä edullisemmin.
Ruoka ruokana, polttoaine polttoaineena. Aivan tarpeeton ruoan hinnan nousu pari vuotta sitten johtui osin biopolttoaineiden käytön lisääntymisen seurauksena. Biopolttoaine pienentää päästöjä, mutta vain vähän. Ja kun sen osuus on polttoaineesta pieni, päästöjen vähenemisellä ei ole käytännön merkitystä.
Biopolttoaineet tuntuvat olleen enemmänkin saastuttavan ja luonnonvaroja paljon käyttävän öljyteollisuuden imagokampanja. Vihreä Shell ja vihreä Exxon. Kyllä vanha "tankkaa tiikeri tankkiin" puri ainakin minuun paremmin.
Diesel ja bensavertailusta ohessa oiva yhteenveto:
#15
Tarkoitatko "täyshybrideillä" niitä plug-in-hybridejä, joiden akut voi ladata verkkovirrasta tai ylipäätään sellaisia hybridejä, joissa on sähköajelun pakkokytkentämahdollisuus?
Jos tarkoitat, yhdyn kantaasi näiden toisen sukupolven hybridien kannattavuudesta. Ensimmäisen sukupolven (esim. Prius) edut ovat vesitetty totaalisesti. Turhuudessaan "Stop and go" -tekniikan (autot jotka sammuttavat moottorin automaattisesti punaisissa valoissa) tasolla. Kyse ei ole nimittäin pelkästään akkutekniikan kehityksestä vaan siitä, että nämä autot ovat bensiinitoimisia sekä liikumiseen, sähkölaitteisiin että sisätilan lämmittämiseen talvella. Sekä katalysaattorin pitämiseen lämpimänä, jotta joka kerta moottorin uudelleenkäynnistyessä ei tule katalysoimatonta saastepilveä.
Näissä ensimmäisen sukupolven hybrideissä sekä stop&go -autoissa on ongelmana pätkäajo sekä talvi. Jos haluat lämpöä sisään: moottorin täytyy käydä. Jotta moottori ja katalysaattori pysyy lämpimänä, sen täytyy ensimmäiset pari minuuttia käydä yhtämittaisesti riippumatta onko moottorin käymiselle tarvetta vai ei, ja tämän jälkeenkin käydä ajoittain jotta ei jäähdy liiaksi ja talvella siis käydä keskeytyksettä. Jos joku ei usko, menköön lukemaan stop&go-autoja valmistavien autovalmistajien sivuja. Koko tekniikka on käytännössä tarpeetonta egon ekokiillotusta.
Ja Prius-hybridissä on lähes kaikki samat puutteet: vaikka se ei olekaan plug-in hybridi (jolla voisi olla ei-toivottavia veroseuraamuksia) vaan bensiinikäyttöinen auto energiaa sitovilla akuilla, autolla voisi silti tehdä useita parin kilometrin pyrähdyksiä moottoria kylmäkäynnistämättä, JOS autossa vaan olisi nappi, jolla kertoa ajotietokoneelle, että moottoria ei käynnistetä. Mutta sitä nappia ei ole (sehän maksaisikin varmaan euron materiaaleineen ja asennuksineen). Ja koska auton tietokone ei voi tietää etukäteen kuinka pitkä matkasta tulee (ainoastaan kuski tietää), se moottori käynnistetään varmuuden vuoksi. Tyhmää, tyhmää, tyhmää.
Ymmärrän toisaalta napin puutteen, sillä autosta on haluttu tehdä niin yksinkertainen käyttää, että kuljettajan ei täydy tietää ajaako hän sillä hetkellä sähköllä vai bensalla. Se on ajan henki: asiakasta on kohdeltava kuin täyttä idioottia, ja häneltä on vietävä "tarpeettomat" valinnanmahdollisuudet vaikka siinä mukana vietäisiin 80-90% koko hybriditekniikan potentiaalista.
Diesel+hybridi olisi talvella vielä turhempi, koska edes pelkkä diesel ei tuota taajamakuormituksella tarpeeksi hukkalämpöä lämmittämään autoa, saati sitten, että voisi harkita sen hetkittäistä sammuttamista hybridimoodiin. Ajatus sähkömoodin pakkokytkennästä on silti mukava, vaikka se toki edellyttää pientä karpaasihenkeä talviaikaan.
Toisaalta ellei auto ole esilämmitetty tolpasta tai polttoainelämmittimellä, ei auton lämmityslaitteesta muutenkaan ole hyötyä sellaisessa pätkäajossa, jossa sähkömoodin käyttö olisi paikallaan. Itselläni on tapana talvisinkin harrastaa pienoista karpaasimeininkiä pitämällä tuulettimen kylmällä pakkasesta huolimatta, jotta moottori lämpenee nopeammin... olkoonkin, että kyseessä ei ole hybridi eikä edes diesel. Autoihin pitäisikin saada moottorin laturia (tai hybridin kyseenollessa akkuja) käyttävät lämmitysvastukset, jotta ohjaamoon saadaan lämmintä ilmaa kylmästä moottorista huolimatta, ilman, että moottorin lämpenemistä käyntilämpötilaan hidastetaan kierrättämällä jäähdytinnestettä kennon läpi (ilman että ohjaamossa siltikään olisi lämmintä). Joistakin diesel-autoista näitä vastuslankoja löytyykin.
Kun väitellään siitä kumpi "saastuttaa" enemmän, bensiini- vai dieselauto, olisi hyvä pitää mielessä mitä saastetta tarkoitetaan: CO2- vai hiukkaspästöjä.
Dieselkäyttöisten autojen CO2-päästöt ovat kiistatta bensakäyttöisiä pienemmät. Ja kuten yllä on todettukin, biodieselin valmistus kotimaisesti on on helpompaa kuin etanolin jonka käyttö myös vaatisi etenkin iäkkäämmissä autoissa teknisiä muutoksia.
Mitä tulee terveydelle haitallisiin hiukkaspäästöihin, niin dieselmoottoreiden päästöt ovat pahemmat. Etenkin nykyaikaisten turboahdettujen moottoreiden hiukkaspäästöt ovat häijympiä koska partikkelikoon sanotaan olevan pienempi joten hiukkaset tunkeutuvat syvemmälle keuhkoihin.
Tekniikka on kuitenkin kehittynyt, ja lähes kaikissa uusissa dieselautoissa onkin vakiona tehokkaat hiukkassuodattimet jotka eivät enää edes syö merkittävästi tehoa eli nosta CO2-päästöjä. Tämä on syytä muistaa kun puhutaan dieselin haitoista, eli uusissa autoissa ei ole vanhojen lailla riesana mustat pössäykset kaasua painettaessa.
Dieselpolttoaineen rokottamista veroja nostamalla ei siis voi perustella ympäristö- tai terveyssyillä, vaan kyse lienee puhtaasti tarpeesta pitää huolta siitä että valtion pohjattomaan rahakirstuun virtaa edelleen rahaa veronmaksajilta.
Tutkimusten mukaan dieselpakokaasut ovat noin sata kertaa myrkyllisempiä kuin bensapakokaasut.
Hivenen huonosti otsikoitu. Kuten jo aiemmista kommenteista käy selville, ei diesel suinkaan ole yksioikoisesti egologisempi ratkaisu. Mutta muutenkin siirtymä bensasta dieseliin ei ole polttoaineiden egologista kehitystä, vähäpäästöisemmän dieselin kehittäminen olisi sitä, ei pelkkä polttoaineiden vaihto.
Ja pahoittelen kahta egologista, piti kirjoittaman ekologista... väsy painaa.
Mitenkähän olisi muuten mahdollista jälkiasentaa hiukkassuodatinta vanhempaan dieselkalustoon? Bensiiniautoihin ei kattia noin vain päivitetä, koska katti itsessään ei ole ollut ainut osa kehitystä vaan kehitys on ollut moottorinohjauksessa, tarkemmissa sensoreissa, katalysaattorin sijainnissa, jne. Toki kattikin on muuttunut, mutta pelkästään katin tuominen pakoputken puolesta välistä suoraan pakosarjaan on vaikuttanut enempi, koska (kolmitoimi) katalysaattori vaatii sen useamman sadan asteen lämpötilan sen lisäksi, että oikean seossuhteen (itseasiassa hieman lievästi rikkaan ja lievästi köyhän välillä aaltoilevan seoksen, koska katin tulee sekä hapettaa että pelkistää). Suodatin on tähän verrattuna simppeli, koska sen käyttäminen ei vaadi moottorilta mitään erityistä - korkeintaan sen, että täyskaasulla se ei saa tuottaa niin suuria määriä nokea, että suodatin on tukossa.
Ovatko dieselin suodattimet muuten varsinaisia suodattimia vai ovatko yksitoimikatalysaattoreita, eli puhdistautuvatko ne noesta polttamalla noen pois suodattimesta? Dieselin pakokaasuissa, kun on noen lisäksi suuri määrä jäännöshappea niin luulisi, että noen polttaminen yksitoimikatalysaattorissa olisi mahdollista. Tietenkin se täytyisi saada lämpenemään siihen lämpöön, että noki palaa, joka voi olla hankalaa kevyessä ajossa, sillä moottori imee suunnattomat määrät palamiseen osallistumatonta kylmää ilmaa moottorin läpi.
Oikeastaan voisi googlettaa... ajattelen taas ääneen asioita.
Halpaa kyytiä.
On ymmärrettävä fossiilisten polttoaineiden ylivertainen edullisuus kansantalouden tuotannolle ja kulutukselle.Esim tuolla 5 litraa sataselle kuluttavalla autolla ajaa sadan kilometrin reissun polttoaineella, joka maksaa vain 4 euroa (+ verot).
Millä muulla polttoaineella olisi mahdollista päästä lähellekään tätä kustannusta? Vero ei ole kustannus.
Dieselin, bensan, maakaasun, sähkön ym energian käyttäminen liikenteen polttoaineena pitää olla keskenään samalla tavoin verotettua, jotta talous voi joustavasti reagoida maailmanmarkkinoiden muutoksiin.

Kommentoi 24 kommenttia